Johtajuus on
kehittynyt ajan kuluessa hurjan paljon.
1900-luvun alussa kehitettiin tieteellinen liikkeenjohto Frederick Winslow Taylorin toimesta. Tieteellinen liikkeenjohto sisältää neljä rinnakkaista periaatetta: suoritusstandardien luominen työlle, työntekijöiden tieteellinen valinta ja kouluttaminen, standardoinnin ja valinnan yhdistäminen, ja johdon ja työntekijöiden töiden erillisyys ja yhteistyö.
Eräs tieteellisen liikkeenjohdon sovellutus on Fordismi. Fordismi lähti liikkeelle Fordin tehtaalta 1900-luvun alussa. Työn vaiheet oli jaettu helppoihin, pieniin osiin ja työntekijät tekivät tätä samaa vaihetta päivästä toiseen. Keskeistä on tuotteiden massatuotanto ja tehokkuus.
Modernin johtamismetodien perustajana pidetään Frederick Winslow:n rinnalla Henry Fayolia. Hän kehitti johtamissuuntauksen nimeltä Fayolismi, joka perustuu neljääntoista johtamisperiaatteeseen. Fayol uskoi, että kehittämällä johtamistaitoja saadaan nostettua yritysten tehokkuutta ja vähennettyä väärinymmärrysten määrää.
Fayolin 14 periaatetta ovat: työvoiman erikoistuminen, auktoriteetti, kuri, käskyjen yhtenäisyys, suunnan yhtenäisyys, yksilön kiinnostusten altistaminen organisaation tarpeille, palkkiopolitiikka, keskittäminen, käskyketju, järjestys, oikeudenmukaisuus, henkilöstön virassapysymisoikeus, aloitteellisuus ja ryhmähenki. Jokaista näistä sovelletaan vielä tänäkin päivänä.
Ihmissuhdekoulukuntalaisten tavoitteena on kehittää ja avartaa henkilöstön työkuvia sekä kierrättämään työtehtäviä. On muodostunut ratkaisemaan yleisiä organisaation ongelmia kuten poissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja työmoraalin puutetta. Esimerkki tästä koulukunnasta on Elton Mayo, joka oli Hawthorne -projektissa, jossa tutkittiin sosiaalisten tekijöiden aiheuttamista muutoksista ihmisten käyttäytymisessä. Mayon mukaan johtamisessa on 8 periaatetta. Työ nähdään ryhmän toimintana ja se on keskeistä useimpien ihmisten elämässä, ihmissuhteet tulee huomioida, sosiaaliseen ryhmään kuuluminen ja hyväksymisen tunne ovat tärkeitä, valitukset täytyy huomioida ja selvittää niiden syyt, työpaikka on sosiaalinen järjestelmä, joka koostuu toisistaan riippuvaisista osista ja epävirallisilla sosiaalisilla ryhmillä on suuri vaikutus työntekijöihin sekä johdon edistäessä yhteistyötä koko organisaatio hyötyy siitä.
1900-luvun alussa kehitettiin tieteellinen liikkeenjohto Frederick Winslow Taylorin toimesta. Tieteellinen liikkeenjohto sisältää neljä rinnakkaista periaatetta: suoritusstandardien luominen työlle, työntekijöiden tieteellinen valinta ja kouluttaminen, standardoinnin ja valinnan yhdistäminen, ja johdon ja työntekijöiden töiden erillisyys ja yhteistyö.
Eräs tieteellisen liikkeenjohdon sovellutus on Fordismi. Fordismi lähti liikkeelle Fordin tehtaalta 1900-luvun alussa. Työn vaiheet oli jaettu helppoihin, pieniin osiin ja työntekijät tekivät tätä samaa vaihetta päivästä toiseen. Keskeistä on tuotteiden massatuotanto ja tehokkuus.
Modernin johtamismetodien perustajana pidetään Frederick Winslow:n rinnalla Henry Fayolia. Hän kehitti johtamissuuntauksen nimeltä Fayolismi, joka perustuu neljääntoista johtamisperiaatteeseen. Fayol uskoi, että kehittämällä johtamistaitoja saadaan nostettua yritysten tehokkuutta ja vähennettyä väärinymmärrysten määrää.
Fayolin 14 periaatetta ovat: työvoiman erikoistuminen, auktoriteetti, kuri, käskyjen yhtenäisyys, suunnan yhtenäisyys, yksilön kiinnostusten altistaminen organisaation tarpeille, palkkiopolitiikka, keskittäminen, käskyketju, järjestys, oikeudenmukaisuus, henkilöstön virassapysymisoikeus, aloitteellisuus ja ryhmähenki. Jokaista näistä sovelletaan vielä tänäkin päivänä.
Ihmissuhdekoulukuntalaisten tavoitteena on kehittää ja avartaa henkilöstön työkuvia sekä kierrättämään työtehtäviä. On muodostunut ratkaisemaan yleisiä organisaation ongelmia kuten poissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja työmoraalin puutetta. Esimerkki tästä koulukunnasta on Elton Mayo, joka oli Hawthorne -projektissa, jossa tutkittiin sosiaalisten tekijöiden aiheuttamista muutoksista ihmisten käyttäytymisessä. Mayon mukaan johtamisessa on 8 periaatetta. Työ nähdään ryhmän toimintana ja se on keskeistä useimpien ihmisten elämässä, ihmissuhteet tulee huomioida, sosiaaliseen ryhmään kuuluminen ja hyväksymisen tunne ovat tärkeitä, valitukset täytyy huomioida ja selvittää niiden syyt, työpaikka on sosiaalinen järjestelmä, joka koostuu toisistaan riippuvaisista osista ja epävirallisilla sosiaalisilla ryhmillä on suuri vaikutus työntekijöihin sekä johdon edistäessä yhteistyötä koko organisaatio hyötyy siitä.
Merkittävänä
henkilönä voidaan pitää myös Mary Parker Follettia, jonka mukaan sosiaalinen
oikeudenmukaisuus on yhtä tärkeää kuin tuottavuus. Edellisissä luennoissa
olemme käsitelleet henkilöstön tavoitteita ja organisaation tuottavuuden
käsitteitä erillisesti, mutta Follett toi nämä kaksi asiaa yhdenvertaisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti