Luento 8. Johtamistyylit ja niiden uudet suuntaukset

Johtaminen on prosessi ja sen tulisi kehittyä koko ajan. Johtamista on tutkittu jo pitkään. Tutkimus keskittyy usein siihen, millainen on hyvä johtaja, miten tulisi johtaa ja mikä kaikki vaikuttaa johtamiseen.
Nykyään ajatellaan yksilö voi oppia johtamaan ja kehittyä hyväksi johtajaksi.

Piirreteoria: Riippuen siitä, haluatko olla menestyvä vai hyvä johtaja, tulee sinun osata hyödyntää erilaisia taitoja, myös sellaisia mitä ei suoraan liitettäisi johtamiseen. Suurin ero hyvän ja menestyvän johtajan välillä on se, että menestyvällä johtajalla on visio, hän on kehityshaluinen ja osaa organisoida. Lopullisen menestyksen määrää kuitenkin henkilökemiallinen yhteensopivuus (Kets De Vriesin (1991)). Aiemmin ajateltiin, että johtajuus on synnynnäistä, eikä siinä voi kehittyä.

Johtamiskäyttäytymistä selittävät teoriat: Pyrkivät vastaamaan ”Miten pitäisi johtaa?” -kysymykseen. Teoriat perustuvat vahvasti käyttäytymiseen sekä käyttäytymismalleihin ja eri tyylit keskittyvät joko tuotantoon tai ihmisiin. Johtaja voi siis pitää tärkeämpänä hyvää tulosta kuin henkilöstön hyvinvointia ja hyvää suhdetta heihin. Tyypillisesti ajatellaan on olemassa kolme klassista johtamistyyliä: tehtäväkeskeinen, ihmiskeskeinen ja antaa mennä -tyyli. Koemme, että hyvän johtajan tulisi hallita kaikki tyylit ja osata käyttää niitä luovasti sulkematta yhtäkään ulos.

Tilanneteoriat: Pyrkivät kertomaan tilannekohtaisten asioiden vaikutuksesta johtamiseen. PATH-GOAL johtamisteorian mukaan johtajan tulisi osata mukautua erilaisiin johtamisen tyyleihin erilaisissa tilanteissa. Hyvällä johtajalla on siis tilannetajua ja sosiaalista älykkyyttä.

Hyviäkin johtajia on mielestämme erilaisia. Siihen vaikuttaa organisaation strategia, johtajan omat sekä henkilöstön vahvuudet ja taidot. Hyvä johtaja osaa nähdä työntekijät yksilöinä. Jokaiselle työntekijälle ei voi antaa samanlaisia työtehtäviä ja on hyvä muistaa, että joillakin työntekijöillä voi olla niin sanottuja ”piilotaitoja”, jotka eivät tule päivittäisessä työssä esille. Tämän vuoksi hyvän johtajan pitäisi pyrkiä tuntemaan alaisensa, jotta hän osaa johtaa jokaista yksilöä mahdollisimman kehittävästi.
Johtajina haluaisimme omata ainakin näitä ominaisuuksia ja taitoja: kyky motivointiin ja visiointiin, tasavertaisen ilmapiirin luominen, keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen ylläpitäminen, kyky nähdä ja hyödyntää alaistensa vahvuuksia. Olisi myös mahtavaa, jos saisimme luotua työpaikalle ilmapiirin, jossa jokainen voisi kehittyä niin yksilönä kuin yhteisönäkin. Alaisten valmentaminen ja heidän arvon kasvattaminen on myös mielestämme tärkeää, että henkilöstö saisi mielekkäitä haasteita ja oppisi uutta.