Luento 7. Viestinnän ja vallan johtaminen

“You cannot not communicate”- Paul Watzlawick
Mahtava tiivistys viestinnän merkityksellisyydestä elämässämme, niin työyhteisössä kuin ystäväporukoissakin.

Luennollamme vieraili Helena Kantanen, viestinnän ammattilainen, joka valittiin 2017 vuoden opettajaksi. Hän kertoi kattavasti viestinnän eri tasoista ja siitä kuinka tärkeää oikeanlainen viestintä organisaatiossa on. Kantanen sanoi viestinnän olevan ”liima” organisaation eri toimintojen välillä. Viestintä voi olla ajatusten, tunteiden, viestien, tarinoiden ja tiedon vaihtamista erilaisten kanavien ja välineiden avulla. On hyvä tiedostaa, että on myös olemassa tiedostamatonta viestintää, esim. eleet, kehonkieli. Organisaation sisäisen viestinnän lisäksi organisaation on tärkeä kommunikoida myös ulospäin, mm. organisaatiotarinat luovat positiivista kuvaa yrityksestä. Tärkeämpää on se, miten viestitään, eikä se mitä viestitään. Organisaation toimiakseen tulee sen jäsenten kommunikoida keskenään, jotta väärinkäsityksiltä ja negatiivisten jännitteiden muodostumiselta vältyttäisiin. Kommunikointia voi tehdä helpommaksi esim. hyvällä kahvihuoneella, jossa kollegat pääsevät keskustelemaan myös arjen asioista pelkkien työasioiden lisäksi.

Viestintään liitetään yleensä kaksi erilaista teoriaa. Organisaatiokäyttäytymisessä pyritään ymmärtämään erilaisia kulttuureja, olemaan avoimia ja valtaa saa vaikuttamalla. Diskurssioteoria sen sijaan nojaa niin kutsuttuun tarinankerrontaan. Tarinalla pyritään korostamaan tiettyä näkökulmaa ja sitä, miten ymmärrämme ko. asian.

    Organisaatiossa viestintä ilmenee monella eri tasolla. Laajinta viestintää on massakommunikaatio, jossa yleisö on laaja ja usein identiteetitön esim. koko organisaation henkilöstö tai ulospäin suuntautuva viestintä. Sen apuna käytetään erilaisia viestintäkanavia, esim. yliopistolla Yammer. Tavallista on, ettei tiedotteisiin vastata. Muut tasot keskittyvät pienempiin ihmisryhmiin tai jopa kahden keskiseen viestintään (dyadinen), esim. biolääketieteen opiskelijat.

Viestinnän yhtenä osana nähdään myös markkinointi, jolloin tavoitteena on esimerkiksi myynnin edistäminen tai brändin vahvistaminen, esim. urheilumerkki Niken tai Adidaksen mainokset. Onnistuneella viestinnällä saadaan kuluttaja luottamaan brändiin ja onnistunut brändäys vähentää myös markkinoinnin kustannuksia, jos brändi myy itsellään. Brändäykseen siis pitää ja kannattaa panostaa.

Valta ja sen johtaminen 

Valta nähdään usein negatiivisena pakottamisena ja omien mielipiteiden eteenpäin ajamisena, mutta se voi myös olla positiivista. Riippuu vallankäyttäjästä osaako sitä käyttää kehittävästi. Valtaa luovat esim. legimiteetti ja epävarmuus ja niihin liittyy useita teorioita. Mielestämme kontingenssiteoria vaikuttaa hyvältä, sillä se osoittaa pitkäjänteisyyttä ja muutoshalukkuutta. Organisaatio on aina tekijöidensä summa ja sen toimintaan vaikuttavat myös erilaiset ulkoiset tekijät. Muita teorioita ovat strateginen kontingenssiteoria ja resurssiriippuvuusteoria, jotka osittain sivuavat edellä mainittua teoriaa.
    Koemme, että vallan paradoksi on toteutunut työpaikoillamme, sillä olemme saaneet vaikuttaa mm. työympäristöömme ja työmukavuuteen useissa eri asioissa.