Luento 9. Organisaatiosuunnittelu, organisaatiomallin ja osuuskuntatoiminnan johtaminen

Vierailija PKO:n eli Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä aloitti videoluennot puheenvuorollaan. Kivelä kertoi hänen mielestään tärkeistä johtajanpiirteistä ja -tyyleistä. Hänen mukaansa asenne, rohkeus ja taito ovat tärkeitä perusominaisuuksia, joiden täytyisi olla pohjana mm. asiantuntijuudelle. Hänen johtajuustyylistä pystyi löytämään myös muutosjohtamisen piirteitä, sillä Kivelälle on tärkeää pyrkiä tekemään asiat joka päivä paremmin kuin edellisenä päivänä. Hän tarttuu rohkeasti epäkohtiin nopeasti ja perehtymään alaisiinsa yksilötasolla. Mielestämme Kivelän mainitsemat johtajuustavat vaikuttavat kannustavilta ja niistä löytyy monia piirteitä, joita itsekin pidämme tärkeinä. Osuuskunta on kaksoisluonteinen, sillä se on samaan aikaan sekä liikeyritys, että jäsenyhteisö. PKO haluaa ottaa molemmat huomioon päätöksenteossaan.

Yksi tärkeimmistä aiheista luennolla oli kontingenssiteoria, mikä vastaa kysymykseen: ”Mitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat johtamiseen?” Organisaation toiminta on usean asian summa ja monet tilanteet vaikuttavat siihen. Avainoletuksen on se, että mitä vakaampi ja suurempi organisaatio on, sitä byrokraattisemmin se toimii. Kontingenssiteoriaa tulkitaan eri näkökulmista. Organisaatio voidaan nähdä avoimena systeeminä, joka vuoro vaikuttaa ympäristönsä kanssa vastavuoroisesti. Vaihtoehtona on nähdä organisaatiot rakenteellisen funktionalismin näkökulmasta, jolloin sen toiminta selitetään toiminnan ja tehokkuuden kautta.
    Ympäristö nähdään yhdestä suurimmista avainoletuksena. Mekanistinen organisaatio on kirjaimellisesti organisaatio, jossa tehtävät suoritetaan mahdollisimman mekaanisesti. Se vaatii vakaata ympäristöä ja toimii erittäin autoritaarisesti.  Hierarkia turvaa tehokkuuden. Orgaanisella organisaatiolla viitataan siihen, että se on jatkuvassa vuorovaikutukseensa, sillä se on dynaaminen kokonaisuus. Päätöksen teko on tilannekohtaista ja organisaatio pyrkii luovuuteen sekä innovaatioihin, esim. KCT Kuopio center for Gene and Cell Therapy.
    Kontingenssiteoria voidaan nähdä myös rakenteellisena, jolloin se käsittää viisi organisatorista muuttujaa: erikoistuminen, standardisoituminen, virallistaminen, keskittäminen ja kokoonpaneminen.

Kontingenssiteorian kulta-aikakauden jälkeen muodostui uusia organisaatiomuotoja, jotka pyrkivät pääsääntöisesti suuntautumaan pois byrokraattisesta mallista. Esim. Shamrock organisaatio, jossa työntekijät on jaettu eriin ryhmiin, esim. tapahtumajärjestäminen.