Johdanto ja luento 1: "Muuttuva ja uudistuva johtaminen. Miksi opiskella johtamista?"

Olemme kolme biolääketieteen opiskelijaa ja olemme valinneet itsellemme kaupalliset sivuaineet. Valitsimme Johtamisen ja markkinoinnin - sivuainekokonaisuuden, sillä näemme uramme todennäköisemmin yritys- kuin akateemisessa maailmassa. Haluamme ymmärtää, mitä johtaminen sisältää ja monipuolistaa osaamistamme biolääketieteellisen koulutuksen ohella. Toivomme kurssin antavan meille kokonaisvaltaisemman käsityksen millaisia taitoja hyvällä johtajalla pitäisi olla, mitä johtaminen todella vaatii ja mitä se tarkoittaa alallamme. Tahdomme samalla oppia enemmän  yritysmaailman toiminnasta. Huolimatta siitä, minne urallamme päädymme, tavoittelemamme asemat vaativat lähes poikkeuksetta johtamistaitoja.

  Johtamiseen kuuluu mielestämme organisointitaitoja, joihin sisältyy mm. projektihallinta, sosiaaliset taidot, paineensietokyky, tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys, kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä perustellusti, kyky kokonaisuusajatteluun, asiantuntevuus, keskinäinen kunnioitus alaisten ja johtajan välillä ja monialaisuuden arvostaminen.

  Johtamista tarvitaan opiskelujen aikana kuin työelämässäkin. Yliopistossa johtamisen taitoja harjoitellaan mm. ryhmätehtävissä, etenkin nyt, kun yliopistossamme suositaan käänteistä opetusmenetelmää, jossa opiskelijat ryhmissä oppivat kurssien teemat. Työelämässä vuorovaikutustaidot ovat tarpeen, kun suurin osa yrityksistä on moniammatillisia työyhteisöjä. Jo nuorena täysin omaan alaan liittymättömissäkin työtehtävissä voi olla vastuuasemassa.

Mitä opimme ensimmäisellä luennolla?

Ensimmäisellä luennolla perehdyttiin "johtaminen" ja "organisointi" -käsitteisiin, ja näihin käsitteisiin liittyviin alakäsitteisiin kuten uudistuva johtaminen, rationalisuus ja managerialismi. Näemme uudistuvan johtamisen erittäin tärkeäksi ja on hienoa, että johtamistakin kehitetään. Uudistuva johtaminen perustuu innovatiivisien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Ideana on, että samoja vanhoja kaavoja ei toisteta vuodesta toiseen, miettimättä niiden tehokkuutta ja käytännöllisyyttä. Tämä edellyttää koko työyhteisöltä vanhojen tapojen kyseenalaistamista ja muutosvalmiutta. Tavoitteena on, että johtaja ottaa asemansa ennemmin henkisenä kuin olemalla fyysisesti henkilöstön tavoittamattomissa. Tässä johtaja toimii työyhteisön voimavarana.

Henna Lamminluodon pro gradu -tutkielman: "Uudistuva johtajuus - ilmiö, käsite ja taidot" mukaan seuraavat seikat johtivat "new leadership" (Bryman) -käsitteen syntymiseen:

• Työvoima: ikääntyminen, uudet sukupolvet, moninaisuus, kuluttajamaisuus, työn uudet arvot, osaaminen

• Toimintatavat ja työympäristö: globaalisuus, asiakaskeskeisyys, yhteiskunnallinen vastuu, dynaamisuus, teknologia, tietotyö, matalat hierarkiat, kumppanuus, yhteistyö

Hyvän johtajan käsite ei ole yksiselitteinen, sillä hyvän johtajan piirteet vaihtelevat osittain alakohtaisesti. Johtaja osaa ohjata alaisiaan oikeaan suuntaan ja tunnistaa alaistensa kehityskohteet sekä pyrkii aktiivisesti ohjaamaan kohti yhteisiä tavoitteita. Johtaminen voidaan nähdä myös välineenä, jolla yhteisiä tavoitteita saavutetaan pitkälläkin aikavälillä.
Esim. Aleksandran työpaikalla päälikkö on tukenut työntekijöitään positiivisella energialla, luomalla myyntikilpailuja sekä kannustanut työntekijöitään kehittymään yhdessä.

- Aleksandra, Elina, Johanna